Kiitos sukukokoukseen osallistumisestanne!

Saimme kovasti kaivatun kesäisen ja kauniin päivän, joten Suomen lippukin liehahteli upeasti pappilan pihapiirissä. Oli hienoa tavata niin entisiä kuin uusia, sekä läheltä että kaukaa tulleita sukulaisia. Pappilan saleissa kuului niin mukavaa ja leppoisaa puheensorinaa väen liikkuessa toisiinsa tutustuen, jotkut vuosien jälkeen ja toiset ensimmäistä kertaa nähdessään.

Kokous sujui kokeneen puheenjohtajan Ossi Saksmanin luotsaamana. Meeri Rönkä esitti hyvin perusteellisesti reaalisen nykytilanteen sukututkimuksesta ja uusien haasteiden mahdollisuuksista ja vaikeuksistakin.

Johtokuntaan valittiin uusi jäsen Risto Penttinen, Sinikka Kähkösen siirtyessä varajäseneksi. Sukututkimusryhmää laajennettiin ja siihen valittiin Marja-Terttu Hanhisuanto, Arja Nousiainen ja Airi Pennanen ja sihteeri Meeri Rönkä. Tässäpä reipas neliapila, jatkossa kuullaan enemmän! Jarmo Saksman halusi siirtyä sivuun, mutta uskon että hän on "hengessä mukana" kuten papin kuuluukin olla!

Pappilan emäntä on todella monilahjakas: Hän toivotti meidät tervetulleiksi Väärnin pappilaan ja säesti aluksi laulamamme suvivirren. Hän soitti pianoa laulaen ”Mun kanteleeni kauniimmin..” kun muistimme hetken hiljaisuudella pois nukkuneita suvun jäseniä. Hän huolehti tarjoilusta, esitti puolisonsa Jarkka Rissasen säestyksellä sekä omia laulujaan että muitakin ja selvitti Väärnin pappilan historiaa.

Erityisen mielenkiintoista ja sykähdyttävää oli kuulla, kuinka he yhdessä remontoivat pieteetillä purkukuntoisesta pappilasta asuin-ja juhlatalon. Siinä sitä on oppia rohkeudesta ja tahtovoimasta meille jokaiselle! Ja kaiken tämän hän teki niin tunteella ja lämmöllä.

Väliajoilla saimme tutustua talon huoneisiin ja mm. käsintehtyihin tapetteihin. Pappilasta sai ostaa muistoksi paikallisen mestarin vuoleman suojelusenkelin. Kiitos pappilan väelle monipuolisesta päivästä!

 Sukukokouksessa esiteltiin päivitetty sukukirja, johon oli myös liitetty valokuva-albumi. Monelle sujahtikin kirja sukukassiin, lisukkeina "tilitukkeja tai rillipyyhkeitä”. Katseltavana oli myös sihteerin kokoama leikekirja sukumme jäsenistä lehtien palstoilta ja aiemmista kokouksista. Se herätti kovasti ihastusta, samoin valokuva-albumi jossa oli runsas kokoelma kuvia yhden sukuhaaran elämänvaiheista. Moni tunnistikin sieltä tuttuja edesmenneitä suvun jäseniä. Pienenä välipalana oli kansallispukujen esittely, jossa kukin kertoi pukuunsa liittyvän tarinan.

Päätteeksi kokoonnuimme vielä kuulemaan Jarmo Saksmanin tutkimista ylä-savolaisen herännäisyyden alkujuurista, seppä Högmanin ja Paavo Ruotsalaisen kohtaamisista ja liittymisestä Kirkkosaareen ja kenties lukkari Saxmaniin. Jarmo on ollut ideoimassa ja järjestämässä aiheesta useita seminaareja ja tapahtumia. Hän kertoi myös tunnetun perimätiedon Pielaveden kirkon vanhasta alttaritaulusta, jonka malleina olisi ollut Saksmanneja. Kuva alttaritaulusta on myös netissä, katsokaapa tarkasti.

Itselleni jäi tilaisuudesta hyvä mieli. Kiitos teille kaikille jotka olitte siellä sitä antamassa! Kiitän myös luottamuksestanne jatkaa esimiehenä edelleen. Nyt hengähdämme vähän, tästä on hyvä jatkaa uusilla ajatuksilla, ideoilla ja voimilla.

Hyvää kesän jatkoa, olet tärkeä lenkki tässä sukupolvien ketjussa!

"Sukupiälikkö" Liisa Särkkä