Saksman sukuseura 

Tervetuloa Saksmanien sukuseuran verkkosivuille 

 

Sukuseura on perustettu 22.6.1990 ja sen kotipaikka on Pielavesi. Suvun juuret ovat Pielaveden Lammassalossa, nykyisessä Kirkkosaaressa.

Pielaveden Saxman / Saksman-suvun vanhin tunnettu kantapari on lukkari Carl Saxman (1741 -1799) ja vaimonsa Maria os.Marin (1741-1824). Marian suvun vanhin tunnettu henkilö on Petter Kiiski (n.1590 -1697) Rautalammilta.

Äitinsä puolelta Maria polveutuu, yhdestä Suomen suurimmista ja eniten tutkitusta, Sursill-suvusta. Hänen äitilinjansa johtaa sukupolvittain Sursill-suvun kantapari Erik Ångermaniin, s. 1480 Uumajan Tegin kylässä ja puoliso Dordiin os. Bure, s. 1493 Bureåssa. He olivat talonpoikia Ruotsin Länsipohjassa. Lisänimi Sursill (hapansilakka) oli ångermanlaisen ruoan mukaan annettu kutsumanimi.

Toinen heidän pojistaan Östen Erikinpoika Sursill sai seitsemän tytärtä, Heidät tunnetaan myöhemmin sukututkimuksessa nimellä "Sju Systrar Sursills". Tyttäristä viisi muutti Suomeen avioituen pappis-,kauppias-virkamiessukuihin, mistä johtuen heistä on säilynyt kirjallista tietoa runsaasti, toisin kuin tavallisesta rahvaasta.

Tytär  Christina Östensdotter (Sursill) Lithovius (1567- 1632) ja avioitui Limingan, myöhemmin Oulun 1.kirkkoherra Johan Henrikinpoika Corvinus e. Lithoviuksen (1563-1634) kanssa. Tästä sukuhaarasta polveutuvat lukkarin vaimo Maria Marin sekä Margareta Costianus, Johan Saxmanin vaimo. Johan oli lukkarin vanhin poika. (suvun historiasta lisää Suvun historia osiossa)

 

 

Kirkkosaaren kirkoista 


Pielaveden kirkkosaaressa on ollut kolme kirkkoa, joista ensimmäinen rakennettiin 1691.

Se kävi liian ahtaaksi ja purettiin. Toinen rakennettiin 1760 -luvulla ja se paloi. Kolmas kirkko oli kirkkoherran mielestä väärässä paikassa, koska hän halusi sen mantereelle. Kirkko purettiin 1882 ja hirret käytettiin Rannankylän koulun rakentamiseen.

Jäljellä on vain kellotapuli, jonka tuuliviirissä on rakennusvuosi 1748. Tähän tapuliin on kiivennyt myös lukkari Saxman soittamaan kelloja ja katselemaan elinpiiriään.

Lukkarin muistoksi sukuseura hankki muistolaatan, joka Juhannuksena 2015 kiinnitettiin tapulin sisäseinään.

 

Kappalaisen pappila Kirkkosaari (etusivun kuva)


Peltojen keskellä sijaitsee myös nykyisin yksityisomistuksessa oleva keltainen pappila talousrakennuksineen. Sen on suunnitellut kuopiolainen rakennusmestari P.J. Pitkänen ja se on valmistunut v.1909 edellisen palossa tuhoutuneen tilalle.

Powered by Aava 3